Vasta muutama vuosi sitten havahduttiin siihen, että Suomestakin löytyy 1800-luvulta useita naiskirjoilijoita. Itse asiassa nämä ruotsinkieliset naiset loivat perustaa suomalaiselle romaanikirjallisuudelle. Turussa näitä on tutkittu. (Fredrika Wilhelmina Carstens; Charlotta Falkman; Maria Kraftman; Vendela; Fredrika Runeberg)
Nimimerkki Wendelan Elisabet-romaani on käännetty suomeksi 1999 ja Fredrika Runeberg tunnettiin tietysti jo vähän aiemmin. Pyykki-Iidalle Elisabetin kolmiodraama oli jännä lukukokemus. Pyykki-Iida ei olisi voinut kuvitellakaan nuorempana, että tällaisia kirjailijoita on. Minna Canth ja Maria Jotuni sentään joinkuin kuuluivat kirjalliseen kaanoniin jo Iidan kouluaikana, mutta ei heitä sentään koulussa luettu. Muut sai sitten pikku hiljaa löytää itsekseen ja vähitellen naistutkimuksen kautta.
Grönstrand, Heidi: Naiskirjailija, romaani ja kirjallisuuden merkitys 1840-luvulla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005.
Launis, Kati: Kerrotut naiset. Suomen ensimmäiset naisten kirjoittamat romaanit naiseuden määrittelijöinä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005.
Grönstrand, Heidi: Puheenaiheena perhe: melodraama yhteiskunnallisen keskustelun välineenä naisten kirjoittamissa romaaneissa 1840-luvun Suomessa. 13 (2000) : 3, s. 42-56.
Lappalainen, Päivi, Grönstrand, Heidi & Launis, Kati (toim.) Lähikuvassa nainen. Näköaloja 1800-luvun kirjalliseen kulttuuriin. SKS 2001.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti